In English
Suomeksi
Kalastusalan sanastoa A-K
opainoperho
AFTM (Association of Fishing Tackle Manufacturers) Nykyinen perhosiimojen luokitusjärjestelmä. Luokitelma perustuu siiman kärjestä lukien 30 jalan, eli 9,14 m painoon. Heittosiiman ihan ohutta tasapaksua, n. jalan (n. 30 cm) mittaista kärkeä ei lasketa painoon mukaan. Paljon lisätietoa AFTM luokituksesta sekä siiman, että vavan valinnassa löydät seuraavilta sivuilta Antti Sorro Perhokalastaja.
AFTMA American Fishing Tackle Manufacturers Association)
Amerikan kalastusvälinetuottajain liitto.
ajosiimaonginta (drift-lining)
Merellä ankkuroidusta veneestä tapahtuva syöttionginta, jossa kalastetaan pinnassa ruokailevia kaloja. Kalastustavassa siiman annetaan ajelehtia virtausten mukana.
alennusheitto (cutting down)
Perhonheittomenetelmä. Alennusheitossa vapa lasketaan lähes veden pintaan, lähtötasoa huomattavasti alemmas. Näin peruke saadaan oikaistua vastatuuleen.
alasilmukkainen koukku (turned-down eye hook)
Alasilmukkaisessa koukussa silmukka on taivutettu koukun alle viistoon. Ks. tasosilmukkainen koukku ja yläsimukkainen koukku.
alve (alevin)
Lähinnä lohen, mutta myös meritaimenen poikanen, ensimmäisten kahden viikon aikana kuoriutumisestaan. Näiden kahden viikon aikana poikanen elää ravintoa sisältävän ruskuaispussinsa varassa.
Big Game kalastus
Nimitys, mitä käytetään suurten merikalojen vapavälinein pyydystämisestä.
Dee-siivet (Dee-wings)
Lohiperhon sidontatapa. Tavassa siivet sidotaan lähes lappeelleen kapeaksi höytyleikkosiipipariksi. Käytetään kylmissä vesissä.
devoni (devon minnow)
Akselinsa ympäri propelimaisen siiven avulla pyörivä uistin.
dubattu runko (dubbing body)
Eläinten pohjavilasta tehty perhon runko. Usein dubatulla tarkoitetaan pörröiseksi sidottua karvarunkoa. Ks. täyterunko.
eläinkeijusto eli eläinplanktoni (animal plankton)
Lähinnä mikroskooppisen pieniä eläimiä, joita ajelehtii merien, järvien ja virtavesien pintakerroksissa. Planktonin eläinten pinta on painoon nähden suuri, ja siksi ne voivat passiivisina kellua ja ajelehtia. Palankton on monien vesieläinten ja kalojen tärkeää ravintoa.
esiaikuinen (subimago)
Perhokalastajan hyönteissanastoa. Veden pintaan kohonnut päiväkorento ennenkuin luo nahkansa viimeisen kerran.
Perhonheiton osa, jossa siima heitossa suuntautuu eteenpäin.
hakuonginta (fishing the water)
Lähinnä englanninkielisessä kalastussanastossa käytössä oleva sanonta kalastuksesta silloin, kun kalastus kohdistuu kalan otaksuttuun olinpaikkaan eikä havaittuun kalaan.
harosiivet (divided wings)
V:n muotoisesti sidotut sulkaparin höytykaistat tai höyhenparin kärjet. Kuperat puolet sidotaan vastakkain.
harppauskerros (metalimnion)
Viileä ja hapekas välivesi, missä kalat yleensä mielellään ovat.
haspeli (fixed-spool reel) Kiinto- eli avokela.
Menetelmä pyytää perholla virveli välinein. Perhoa nakataan siimaan laitetun esim. 4-25 g painon avulla. Muistuttaa spin-fluga kalastusta, mutta soveltuu myös seisoviin vesiin. Mahdollistaa painosta riippuen kalastamisen joko ihan pintakalvon alta, tai syvältä, ihan pohjan tuntumastakin. Yksi niistä menetelmistä, joilla virvelillä pyytäjä voi korvata lämpimänä tyynenä kesäiltana perhovälineet. Ks. kalastusvinkeistä heittopainoperho.
heittopää (shooting head)
Nimitetään myös ampumapääksi. Erikoisvalmisteiseen perhosiimaan liitetyn ampumapään avulla voidaan pidentää huomattavasti heittoja.
huippuheitto (steeple cast)
Perhonheittomenetelmä, jossa heitetään takana olevien puiden tai muiden esteiden takia takaheitto viistoon ylös, ja etuheitto viistoon alas. Suoritetaan teknisesti pysäyttämällä vapa takaheitossa aiemmin, ja ojentamalla samalla vapa ylös. Vastaavasti etuheitossa käsi laskeutuu.
huntu (veil, trailer)
Joissain lohiperhoissa höyhenet, höytyliistakkeet tai runkosilkin pätkä, joka on sidottu rungon keskiniveleen takarunkoa verhoamaan.
häkilä (hackle)
Perhossa koukkun varteen varren ympäri pyörittämällä sidottu höyhenistä tehty "röyhelö". Pintaperhoissa häkilän tehtävä on kelluttaa perhoa. Uppoperhoissa häkilän tehtävä on esim. kuvata hyönteisen jalkoja. Myös kalajäljitelmissä käytetään usein jonkinlaista häkilää. Pintaperhoissa häkilä on laadukasta kukon niskahöyhentä. Uppoperhoissa käytetään huonompilaatuista kukon niskahöyhentä, kanaa tai esim. peltopyytä (suosittu nympheissä).
häkiläatulat eli häkiläpihdit (hackle pliers)
Jousiatulat, jotka on tarkoiteetu apuvälineeksi häkilähöyhenen kiertämiseen. Käytetään perhosidonnassa muihinkin tarkoituksiin.
häkilän suoja (hackle guard)
Häkilän suojaksi pujotettu rei'itetty levy, jota käytetään suojaamaan häkilää tahraantumiselta perhon päätä lakattaessa.
häkiläperho (hackle fly) Häkilällinen siivetön perho.
hämähäkkihäkilä (spider hackle)
Pitkäliistakkeinen tai pitkäkarvainen harva hartiahäkilä.
höystäminen eli mäskääminen (baiting)
Kalojen houkuttelu tai pysäyttäminen kalapaikalle annostelemalla erilaisia syöttejä ja niiden sekoituksia pyyntipaikalle.
höyty (vane, web) Sulan kaistale jossa on siikaset.
höytyliistake eli siikanen (herl, harl)
Höyhenen ruodosta lähtevä osanen. Yleisesti perhosidonta käytössä on esim. strutsin, fasaanin ja riikinkukon pystöjen pitkät siikaset.
höytysäde (barb) Höyhenen siikasen "nukkaa".
imitaatio- eli jäljitelmäperho (imitation fly)
Jäljitelmäperho pyrkii jäljittelemään mahdollisimman tarkasti jotain luonnonsyöttiä.
imutuikki (sip rise)
Laajenevat tuikkirenkaat, jotka syntyvät kalan imaistessa hyönteisen veden pinnalta.
irtorunko (detached body)
Koukun varteen vain etupäästään kiinnitetty kevyt irrallinen runko, jota käytetään lähinnä päiväkorentojäljitelmissä.
jassidit (jassids)
Kalamiesten kielessä jassidit tarkoittavat monenlaisia n. kolme mm. pitkiä pikkuhyönteisiä. Näitä saattaa tuulen mukana joutua miljoonittain veteen ja kalojen ruuaksi. Jäljitellään nro: 20 ja pienemmillä perhoilla sitomalla yleensä vain pieni höyhenen kärki koukkuun.
juksa (jig)
Isokokoinen meripilkki, jota käytetään paljon esim. Jäämerellä.
kaitale (strip)
Lohiperhoissa "naitettu" erivärinen suikale siipien reunoissa rai keskellä.
karikkolohi (rock salmon)
Kalakauppiaiden käyttämä kaupallinen nimitys eräille hailajeille, merikissalle ja merienkelille.
kasvikeijusto, eli kasviplanktoni (phytoplankton, vegetable plankton)
Monenlaisten hyvin pienten levien muodostama keijusto.
kattosiivet (tent wings, down wings)
Harjakaton tapaan takaruumiin päällä levossa olevat hyönteisen siivet.
kaulushäkilä (collar)
Perhon eteen, heti pään taakse sidottu häkilähöyhen. On mahdollista sitoa kaulushäkilä myös karvasta, niinsanotulla kääntötekniikalla (lisätietoja täällä: Perhorasia). Jos perhossa on siivet, kaulushäkilä sidotaan siipien tyvien päälle.
keskikaista (list)
Höyhenen osa, joka on keskellä ruodon kummallakin puolella, ja joka yleensä huomattavasti poikkeaa höyhenen muusta väristä.
kojamo (soldier) Koukkuleukainen uroslohi
koppamato tai korteperä (caddis grub) Kutsumanimiä vesiperhostoukasta.
korjausheitto (mending, lifting over)
Perhon alkaessa viistää virrassa pintaperokalastuksessa, siiman nosto ja pyöräytys ylävirtaan. Huomattavaa on, että on nostettava nimenomaan siimaa, ei perhoa.
kossi (grilse)
Vuoden merivaelluksen jälkeen jokeen palaava pieni lohi, yleensä n. 1,5-2 kg.
kupuratuikki (bulge, bulging)
Kuoriutumaan kohoavia hyönteisiä aivan veden pintakalvon alla tavoitteleva kala saa aikaan pintaan kupuroita. Kala ei siis riko veden pintaa, vaan se ottaa hyönteisen joka on vasta nousemassa pintaan. Samalla kala käy niin lähellä pintaa, että jättää kupuran vedenkalvoon. Vieheeksi aivan pinnan alla uiva perho.
kurvituikki (humping)
Tavoitellessaan sivupuoleltaan kuoriutumaan kohoavaa hyönteistä, kurvaa kala nappaamaan hyönteisen ja kurvaa sitten takaisin asentopaikkaansa. Kala jättää samalla pyörteen pintaan, jota kutsutaan kurvituikiksi. Vieheeksi aivan pinnan alla uiva perho.
kuvitelma-, fantasia-eli mielikuvitusperho (fancy fly)
Ei jäljitelmä, vaan mielikuvituksen tuotteena syntynyt perho.
kylkiviiva (lateral line)
Kylkiviiva-aisti on kalan aisti, jolla se pystyy aistimaan veden värähtelyt. Kala pystyy jopa käyttämään kylkiviivaa tutkana, eli se aistii sillä omien liikkeidensä aiheuttamien värähtelyjen heijastumia vedessä olevista esteistä.
kyrmytuikki (head and tail rise)
Kun kala tavoittelee pinnan alla kuoritumaan kohoavia hyönteisiä, köyristää kala selkäänsä. Silloin se rikkoo jollain osallaan veden pinnan. Merkkinä tuikkirenkaiden leviäminen veden pinnalla. Mikäli pintaperhot eivät kelpa, on vaihdettava kevyet uppoperhot.
kämmenheitto (side cast)
Heittävän käden kämmenen suuntaan suoritettava vaakaheitto.
kärkitoiminto (tip action)
Kärkitoimisessa vavassa vavan kärki taipuu eniten ja ensin.
käsinkelaus (pulling trough)
Siiman vetäminen käsin uistimella tai perholla kalastettaessa. Yleistä perhokalastusvälineillä kalastettaessa.
käsinveto (hand-lining)
Siiman veto kelaa käyttämättä. Myös merionginta käsisiimaa käyttäen.
