In English
Suomeksi
Heittopainoperho
Tämä menetelmä tuntuu olevan kirjolohelle tehokas esim. tuulisissa olosuhteissa, jolloin kalat usein etsivät ravintoa pohjan läheltä, ja perho on saatava syvälle. Menetelmä
muistuttaa spinfluga kalastusta, mutta on tekniikaltaan ja käyttöolosuhteiltaan aivan erilainen. Menetelmä on kehitetty erityisesti seisoviin vesiin.
Sido hyvin herkkäkarvainen putkiperho esim. ketusta ja siihen leech pyrstö marabousta. Laita perho virvelin siiman päähän ja siimaan esim. 5-20 g paino n. 40 cm perhon eteen. Systeemi on erittäin pitkäheittoinen, ja perhon saa niin syvälle kuin haluaa. Esim. Vaaralammella, jossa vettä on vain reilu kaksi metriä, perhoa on vedettävä aika nopeasti, mutta kala ottaa.
Perhoa täytyy uittaa. Hyvä uintiliike on, kun siirtelee vapaa vasemmalta oikealle niin, että vavan kärki liikkuu n. 80 cm puolelta toiselle. Näin perhoon saa sekä sivuttaisen, että
ylösalaisen poukkoilevan liikkeen.
Olen käyttänyt menetelmää hyvin tuloksin kirjolohelle.
|
Tämä systeemi on vielä kehitteillä, mutta tuntuu toimivalta. Usein perho on uistinta tehokkaanpi, vaikkei aina. Kaikki eivät halua opetella perhovälineiden käyttöä. Kun laittaa ohuen, esim. mikrokuitusiiman päähän perhon, ja siimaan n. 40 cm perhon eteen kaksi tai kolme perhoperusimen painotukseen tarkoitettua lyijyhaulia, perhoa voi heittää virvelillä. Jos kalastaa vähänkin syvemmältä esim. 5-7 gramman painolla on hyvä kalastaa useimmilla joilla. Systeemi päihittää taatusti heittokohon. Heitot ovat lyhyviä, mutta kuitenkin yhtä pitkiä kuin perhovälineilläkin. Jos on tarpeen päästä syvälle, ei muuta kuin lisää painoa, niin voi kalastaa hieman kuin jigillä.
Parhailla pintaperhosyönneillä pohjaonget kalastavat yleensä tyhjää, samoin uistimet. Sensijaan pintaleechiin yleensä ottaa. Tätä menetelmää kannattaa virvelimiehen yrittää silloin, kun kalat ottavat pinnasta. Perho ui kyllä syvemmällä kuin perhovälineillä kalastettaessa, mutta noin 10 cm syvyyteen pääsee, ja on useissa olosuhteissa varmasti uistinta tehokkaanpi. Heittojen lyhyyttä harmitteleva voi lohduttautua, ettei perhovälinelläkään kauaksi nakata.
Tämä menetelmä on varmasti tehokkain pienillä joilla, joissa menetelmällä voi kalastaa lähes kuin perhovälineillä.
Suuremmillakin joella kannattaa yrittää, samoin seisovassa vedessä. Jos painoa lisätään paljon, ja kalastetaan kovassa virrassa, menetelmä alkaakin sitten muistuttaa spinfluugaa.
|
Kerronpa koekalastuksesta. Lammella pyysi n. 8 pohjaonkea niin, että niillä tuli yhteensä yksi kala. Uistimet pyysivät tyhjää, ja kun
kala kerta oli kahden metrin syvyydessä pohjalla, perhovälineisiin ei kellään ottanut. Sain Kirjoputkella kolme tärppiä, ja kahden kalan kiintiön täyteen.
Myöhempi kokeilu on osoittanut, ettei vielä ole pystytty kehittämään menetelmää, johon aina ottaisi. Tämä on kuitenkin varteenotettava keino testata.
Menetelmä soveltuu myös pienten toukkajäljitelmien (larvojen) käyttämiseen virvelillä. Silloin on vain käytettävä ohutta siimaa.
Kokeilimme leetchin heittoa virvelillä kirjolohen kalastuksessa Vaaralammella vuoden 2013 alkukesästä. Sain perhovälineillä yhden kirjon. Aiemmin, kun menimme, perhomiehiä lähti jo täysin kiintiöin pois. Lammella oli liki kymmenen uistin- ja pohjaonkikalastajaa, jotka eivät saaneet yhtään kalaa. Annoin kalakaverilleni leechin, ja ihan 0,35 mm paksuun monofilisiimaan kiinnitettiin n. 4 g lyijyä n. 40 cm päähän perhosta. Kaveri sai aika nopeasti kaksi kirjoa.
Ettei tulisi väärinkäsityksiä, voi mainita, että kyseisellä paikalla pyöri parvi kijolohia. Keskelle parvea kyllä heitettiin kauan uistinta, ja ei ottanut. Pohjaonkea parvesta ei kokeiltu. Perhoon otti. Tosiaan heittopainoperholla virvelillä kaksi ja minulla perhovälineillä yksi, ja lisäksi yksi karkuutettu.
Joskus ottaa vain perhoon, ja silloin virvelimiehen kannattaa kokeilla heittopainoperhoa. Toki joskus, eritoten kylmien vesien aikaan uistin voi olla perhoa ottavampi.
