This is a free Purot.net wiki
Sivukartta
  • View:

Lestijoen yläjuoksu

Marraskuinen kirjolohi 1,6 kg Jatkonkosken yläpuolelta Lohakka 75 mm vaapulla. Kun istutuksiin on pitkä aika, kirjolohet löytyvät varmimmin suo-osuuksien montuista.

Lestijärvestä laskevassa Lestijoessa on yläjuoksulla Metsähallituksen ja Lestijärven Kalastuskunnan hallinnoima kalastuspaikka. Kalastualue on n. 8 km pitkä, ja alkaa Niskakorvesta Reisjärvi-Lestijärvi tien varresta sillalta alajuoksuun. Lestijoen tavoitelluin ja yleisin saalis on istukaskirjolohi. Ajoittain istutetaan myös pyyntikokoista taimenta, ja silloin sitä saakin. Luontainen ja poikasistutuksista peräisin oleva taimenkanta joessa myös on, mutta hyvin heikko. Sensijaan harjusta on, jos sen pyyntiin keskittyy. Haukea suoalueella on aika runsaasti. Oma ennätykseni on kuusi kiloa, kirjolohen pyynnin lomassa. Ongelma vain, kun lohikaloja pyydettäessä ei voi käyttää haukiperusinta, niin hauet tahtovat purra siiman poikki. Parhaat kalapaikat Niskakorven alueella ovat, kun kävelee tieltä noin puoli kilometriä alavirtaan. Siellä joki ja rannat syvenevät, ja ovat hyviä ottipaikkoja. Noin 1,5 km päätieltä on Jatkonkoski. Kätevimmin koskelle pääsee seuraamalla jokivartta pitkin menevää hiekkatieta. Jatkonkosken kohdalla on pysähdyspaikka, mutta kävelemään joutuu kyllä noin kilometrin. Jatkonkosken ylä- ja alapuolen syvät suoalueet ovat osoittautuneet hyviksi kirjolohipaikoiksi silloin, kun istutuksista on pitkä aika. Jatkonkoskeen pyyntikokoista kalaa ei nimittäin istuteta, vaan kalat tulevat Niskakorvesta. Itse Jatkonkoskessa on ainakin runsaasti harjusta. Kirjolohta ja taimenta voi myös yrittää pyytää. 

Raivionkoski on ehkä lupa-alueen kalastetuin paikka. Pääkalastusalue on lyhyt, vain 150 metriä, ja sillä voi olla kymmenkunta kalamiestäkin. Jos taimenta on istutettu, ne tosin uivat heti n. 300 metriä alaspäin olevaan koskeen, mutta kirjolohta siitä liet on turha tavoitella. Taimenhan on paljolti koskikala, kun taasen kirjolohi etsii syviä, vähän rauhalisenpia monttuja. Raivion aivan ylivoimainen kirjolohipaikka on heti sillan alapuoli, jossa kova virta virtaa syvän montun yli. Koko yleisesti kalastetulla kalastusalueella, eli n. 50 m sillan yläpuolle ja n. 100 m sen alapuolelle, on hyviä kirjolohipaikkoja, vaikka sillan yläpuoli onkin aika matalaa. Raivionkosken yläpuolella on runsaasti miedonpivirtaista, syvää suo-osuutta, mistä kirjolohia ja harjuksia voi yrittää, kun istutuksista on pidenpi aika. Siellä on runsaasti myös haukia ja isoakin. Oma ennätyshaukeni 6 kg on juuri Raivionkosken yläpuoliselta suoalueelta. Raivionkoskelle pääsee jokivartta seuraavaa tietä pitkin, joka alkaa Reisjärvi-Lestijärvi tieltä, ja kiertää Lestijärvi-Toholampi tielle. Tehokkaita vieheitä Lestijoella ovat olleet värikkäät leechit ja vihreä-oranssi-keltaiset tai puna-valko-keltaiset, tai esim. ruskea-oranssi vaaput. Vaapun hyvä pituus on 4-7 cm. Lähinnä suo-osuuksilla voi joskus olla pintasyöntiä. Lisää tietoa lupien hinnoista ym. löydät tästä.

Discuss & brainstorm

@mention    Formatting
If you write this... ...you get this
*text* text
_text_ text
[link text](https://www.purot.net) link text
#page_id #page_id
@username @username